#9

Tällä kertaa oli vain koirassorsa, liikkumattomana keskellä tietä, pää alhaalla kuopimassa tomua. Kesti noin minuutin ennen kuin tajusin että se oli naarassorsan päällä, se oli kokonaan näkymätön. Kerran tai kaksi naarassorsa levitti siipensä ja ne näkyivät koirassorsan räpylöiden alta ennen kuin se taas asettui aloilleen tomuun. Koirassorsan työnnöt nopeentuivat. Viimein, saavutettuaan kliimaksin koirassorsa putosi naarassorsan päältä ja naarassorsa tuli taas näkyviin. Koirassorsa kaatui sivuttain tielle. Se kaatui kuin sitä olisi ammuttu, kyljellään maaten. Pieni linnunmuotoinen harmaa pussi, liikuntakyvytön tomussa, aivan kuin täynnä lyijyä. Naarassorsa katsoi ympärilleen, nousi ylös, heilutti siipiään, venytti kaulaansa ja harhaili pois, varma siitä että sorsanpoikanen löytäisi sen nyt.